|
Alueellinen vaikuttaminen kirvoitti vilkkaimman keskustelun Kouvolan seudun Voimistuvat kylät –aluetilaisuudessa 19.-20. marraskuuta. Vuoden 2009 alussa tapahtunut kolmen kaupungin ja kolmen maaseutukunnan yhdistyminen uudeksi Kouvolan kaupungiksi synnytti uudentyyppisen maaseutukaupungin.
Demokratiavajetta paikkaamaan perustettiin Kouvolan kylien neuvottelukunta. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Maija Mikkelä kertoi, että tänä vuonna on perustettu työvaliokunta. Se vastaa asioiden valmistelusta. Neuvottelukunta on tukeutunut kaupungin maaseutupalveluihin, koska omia resursseja sillä ei ole.
- Olemme ottaneet kantaa mm. Kouvolan kaupungin maapoliittiseen ohjelmaan ja tehneet esityksiä kaupungille kylien olosuhteiden parantamiseksi. Neuvottelukuntaan kuuluu kylien nimeämien edustajien lisäksi kolme kaupunginhallituksen edustajaa. Myös heidän välityksellään saadaan tietoa välitettyä kaupungin hallintoon.
Keskustelussa valiteltiin, ettei kylien neuvottelukunnalla ole päätösvaltaa eikä omaa budjettia. Aluebudjetoinnin tarvetta pohdittiin. Neuvottelukuntaa pidettiin hyvänä starttina, mutta toiminnan terävöittämistä kaivattiin.
Yhtä totuutta ei ole olemassa
Erityisasiantuntija Cia Åström Kuntaliitosta muistutti, että kansalaistoimintaan perustuva suora demokratia ja edustuksellinen demokratia eivät kilpaile keskenään. Ne täydentävät toisiaan. Kuntalaisten suoran osallistumisen edellytyksiä tulee vahvistaa. Alueellisen vaikuttamisen edistäminen koskee kaikkia kuntia, ei pelkästään kuntaliitoskuntia.
Åström korosti, että alueelliselle vaikuttamiselle ei ole olemassa yhtä oikeata mallia. Paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon. Kylien ja kunnan asia on yhdessä ratkaista käytännön toteutus: halutaanko kylille budjettivaltaa sekä mikä on kylien ja kunnan yhteistyöelimen rooli ja tehtävät.
Suomessa vuonna 2009 yhdistyneitä kuntia on 32. Niistä 13:ssa on alueellinen toimielin. Ääripään muodostavat villit ja vapaat kansalaistoimijat. Toista ääripäätä edustavat kunnallishallinnon sisällä olevat toimielimet.
- Ongelmaksi on noussut, että yhteistyöelimiä ei ole tarpeeksi kytketty kunnallishallintoon. Tai ei ole selkeästi määritelty, mikä niiden rooli on, erityisasiantuntija Cia Åström totesi.
Savottaa riittää
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri, maaseutuneuvos Eero Uusitalo kiteytti kaikkia kyliä ja kuntia koskevan savotan sisällön:
- Keskeisiä tehtäviä jatkossa ovat kunnan ja sen kylien neuvottelu- ja sopimusprosessin edistäminen, kunnan maaseutuohjelman ja kylien suunnitelmien yhteen sovittaminen sekä sopimuksellisuuden toteuttaminen mm. palveluiden tuottamisessa.
- Maakuntatasolla olevaa maaseutupolitiikan mustaa aukkoa paikkaamaan tarvitaan maakunnallista maaseutujärjestöä. Maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönotto on yksi maaseutupolitiikan lähiajan painopisteistä.
Tilaisuuden luennoitsijoiden materiaalit:
Eero Uusitalo, Kylä maaseutupoliikan kokonaisuudessa
Maija Mikkelä, Kouvolan kylät kaupungin voimavarana
Christell Åström, Alueellisen vaikuttamisen vaihtoehtoja
Heli Siirilä, Maaseudun sopimustoiminta Ei haikailla - sovitaanpa
Juha Tanska, Kylät ja seurakunta
Tuomas Perheentupa, Kylätoiminnan kasvava vastuu
Seija Korhonen, Mistä rahat yhdistystoimintaan?
Tapahtuman valokuvia.
|
