Pohjois-Kymen Kasvu

Raportointi ja tiedottaminen

Päivitämme raportointia koskevaa ohjeistusta sitä mukaan kuin ohjelmakauden 2007-2013 lainsäädäntö on ja maaseutuviraston ohjeistus valmistuvat.

Hankkeen raportointi

Raportointi hankkeista

Tuensaaja huolehtii, että hankkeesta tehdään vuosiraportti annetussa aikataulussa. Lisäksi maksuhakemuksen yhteydessä tulee ilmoittaa vastaavat tiedot siltä toimintajaksolta, jonka kustannuksia haetaan maksuun. Tämä raportti voi olla vapaamuotoinen, mutta kaikessa raportoinnissa kannattaa käyttää samaa kaavaa, joka vaaditaan loppuraportin yhteydessä, tällöin raportin kirjoittaminen on mahdollisimman vaivatonta. Loppuraportin tekeminen kannattaa aloittaa riittävän ajoissa, jotta se ehditään käsitellä hakijan hallituksessa ja mahdollisesti ohjausryhmässä. Kokousten jälkeen raporttia voidaan korjata ja täydentää ennen sen toimittamista rahoittajalle.

Monivuotisissa hankkeissa hankkeen edistymisestä tehdään selvitys kalenterivuosittain, raportointijakson ollessa siis 1.1. – 31.12. ja se tehdään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Alle yhden vuoden kestävässä hankkeesta laaditaan loppuraportti viimeisen maksuhakemuksen yhteydessä, tällöin ilmoitetaan myös hankkeen seurantatiedot ( indikaattorit).

Hankkeen indikaattoritiedot

Hankkeen seurantatiedot ( indikaattorit tilanteessa 31.12.) ilmoitetaan monivuotisissa hankkeissa toimintaryhmään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Näitä hanketukien seurantatietoja tulee kerätä jatkuvasti, jotta raportointivaiheessa kaikki tarvittava tieto on valmiina. Lisäksi Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet raportoivat ryhmän omien seurantatietojen toteutumisesta hankkeessa. Näillä pyritään tuomaan esille sellaisia vaikutuksia ja tuloksia, jotka muutoin jäisivät huomiotta.

Lisäksi vaikuttavuuden seurantatietoja on annettava TE-keskukselle kahden vuoden kuluessa tuen viimeisen erän maksamisesta Maaseutuviraston  sitä erikseen pyytäessä. Tällöin annetaan tiedot niistä hankkeen tuloksista, jotka ovat syntyneet hankkeen vaikutuksesta sen päättymisen jälkeen. Tuensaaja on myös velvollinen tarvittaessa vastaamaan arviointikyselyihin.

Lomakkeet saa nettisivulta: lomake.mmm.fi .(HUOM! Lomakkeita uusitaan vuosittain.)
sekä Pohjois-Kymen Kasvun toimistosta.

Loppuraportti ja viimeinen maksuhakemus tulee laatia viimeistään neljän kuukauden sisällä hankkeen toteuttamisajan päättymisestä ja käsitellä ohjausryhmässä, jonka antaa asiantuntijalausunnon loppuraportista.

Loppuraportissa tarkastellaan hankkeen toiminnan edistymistä hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan nähden ( rakentamisessa myös rakennussuunnitelmaan nähden).

Raportti sisältää ainakin seuraavat tiedot:

Perustiedot ja yhteenveto:

  • hakijan ja hankkeen tiedot
  • lyhyt yhteenveto sis. tavoitteet, keskeiset toimijat, toimenpiteet, kustannukset, rahoitus ja tulokset

Raportti:

  • Hankkeen tavoitteet
    • ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on
    • hankkeen omat tavoitteet
  • Toteutus, kuvataan hankkeen toteutus, esille tulleet ongelmat ja poikkeavuudet, jatkosuunnitelmat sekä perustelut muutoksille
    • toimenpiteet
    • aikataulu
    • resurssit
    • toteutuksen organisaatio
    • kustannukset ja rahoitus
    • raportointi ja seuranta
    • toteutusoletukset ja riskit

  • Yhteistyökumppanit
  • Tulokset ja vaikutukset, hankkeen tulokset verrattuna alkuperäisiin tavoitteisiin ja hankesuunnitelmaan

Loppuraporttiin on hyvä liittää mahdollisia lehtiartikkeleita, valokuvia tai muuta materiaalia, joka hyvin kuvaa hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia.

EMOTR:n tukiosaston rahoittamien hankkeiden asiakirjat (tositeasiakirjat ym.) on säilytettävä vuoteen 2020 saakka.

Raportit ja maksuhakemukset liitteineen Pohjois-Kymen Kasvun toimistolle.

Hankkeesta tiedottaminen

Rahoitusta saaneilla hankkeilla on tiedotusvelvollisuus. Kehittämishankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun Pohjois-Kymen Kasvun hallitus on antanut puoltavan lausunnon.
Hankkeiden on laadittava tiedotussuunnitelma (kts. hankesuunnitelma) ja huolehdittava hyvästä tiedotuksesta hankkeen kohderyhmälle ja muille asiasta kiinnostuneille.

EU velvoittaa kehittämishankkeissa tiedottamaan hankkeen alkamisesta sekä sen saavuttamista tuloksista. Nämä viestinnälliset kulut sisällytetään hankkeen kustannuksiin.

Logot näkyviin!

Hankkeiden on kerrottava olevansa nimenomaan EU-osarahoitteisia hankkeita. Kaikessa tiedotuksessa on huomioitava Manner-Suomen maaseutuohjelman viestintäohjeet (www.maaseutu.fi > Manner-Suomen maaseutuohjelma > viestintäohjeet). Seuraavia logoja on käytettävä:

  • EU:n tähtilippu ja sen vieressä teksti: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin
  • Leader-logo
  • Manner-Suomen maaseutuohjelman viestinnällinen elementti
  • Pohjois-Kymen Kasvu ry tulee mainita rahoittajana, logon saa nettisivuilta www.pohjois-kymenkasvu.fi

Pääsääntöisesti rahaston tunnuslausetta käytetään aina, kun sille on riittävästi tilaa eli tekstistä on saatava selvä. Mikäli lauseelle ei ole tilaa, kirjoitetaan lipun alle "maaseuturahasto". Alla olevissa kuvatiedostoissa on EU-lippu, ja sen alla maaseuturahasto-teksti.

Tiivistelmä, esitteet, tiedotteet, lehti-ilmoitukset

Heti hankkeen alussa kannattaa hankkeesta tehdä A4-kokoinen tiivistelmä, johon kirjataan hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet. Tiivistelmä toimii hyvänä yleisesitteenä hankkeesta. Se on myös helppo toimittaa hankkeesta kiinnostuneille tahoille. Muistakaa päivittää hanketiivistelmää koko ajan hankkeen edetessä. Kannattaa tuoda aktiivisesti esille, mitä hankkeessa on saatu aikaan.

Esitteiden ja tiedotteiden sisältö riippuu siitä, kenelle tai mihin tarkoitukseen ne on ajateltu.
Ainakin seuraavat seikat on hyvä mainita:

  • Hankkeen toteuttaja ja yhteystiedot
  • Missä toiminta tapahtuu
  • Mitä toiminnalla tavoitellaan ja kuinka hanke toteutetaan
  • Muita oleellisia seikkoja, joita halutaan kertoa
  • Rahoittaja: EU-osarahoitteinen hanke ja kaikki em. logot

Miten saa julkisuutta?

Tiedotusvälineet eivät välttämättä löydä hanketta, jollei siitä kerrota toimittajille. Siksi kannattaa  joko soittaa toimituksiin ja kertoa omasta hankkeesta tai tulevasta tilaisuudesta tai kutsua toimittaja kylään. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa asiasta valmis lehdistötiedote ja lähettää se tiedotusvälineille.

Leikekirja

Hankkeesta on hyvä tehdä leikekirja, johon tallennetaan:
- kaikki lehti-ilmoitukset ja –jutut, esitteet, valokuvat ja muu muistamisen arvoinen materiaali.
Leikekirja on samalla dokumentti hankkeen etenemisestä ja saavutuksista.

Viimeksi päivitetty ( 08.06.2008 )
 
< Edellinen   Seuraava >

Mediatiedot