Ovatko maaseudun asukkaat suurimpia syyllisiä ilmastonmuutokseen? Onko kaikki asutus keskitettävä Suomessa kehäykkösen sisäpuolelle ja muutamaan muuhun suureen kaupunkikeskukseen? Onko ekologisempaa asua kerrostalossa vai omakotitalossa? Pystyykö maaseudun asukas omilla elämäntapavalinnoillaan pienentämään oleellisesti omia kasvihuonekaasupäästöjään?

Näihin kysymyksiin tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tietoa arkkitehti Outi Palttala Kymenlaakson maaseutufoorumissa 24. maaliskuuta Kuusankoskitalossa. Palttalan ja arkkitehti, Tkl Bruno Eratin vertailevassa seurantatutkimuksessa ”Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa” todetaan, että pienten taajamien ja haja-asutusalueiden asumisesta johtuvat kasvihuonekaasupäästöt voidaan pienentää murto-osaan nykytasosta. Tutkimuskohteina olleiden kahden kylän, Bromarvin ekokylän ja Kangasalan Yhteiskylän, hiilidioksidipäästöt olivat hyvin pieniä vertailualueiden tai keskimääräisen pääkaupunkiseudun 1990-luvun puolivälin asuintalon päästöihin verrattuna. Kohdekylien kasvihuonepäästöjen vähäisyys johtuu niiden uusiutuvan energian käytöstä sekä suhteellisen pienestä primäärienergian käytöstä.

Ihmisten asenteet ja käyttötottumukset ovat merkittäviä kokonaisenergian kulutuksessa. Asumisen energiankulutuksen vähentäminen on mahdollista yksinkertaisin keinoin. Vaikka tutkimuskohteiden ilmanvaihtojärjestelmistä puuttui lämmön talteenotto, niiden kokonaisenergian kulutus oli 22 prosenttia vertailukohteiden kulutusta ja 50 prosenttia pääkaupunkiseudun keskimääräisen kerrostalon kulutusta pienempi.

Asukkaiden vapaa-ajan viettotavat vaikuttavat merkittävästi energiankulutukseen ja päästöihin. Työpaikkojen ja palveluiden läheisyyden lisäksi asuinalueen pitäisi tarjota monipuolisia toiminta- ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia sekä tukea asukkaita ympäristöä säästävään elämäntapaan. Yhteiset energiantuotanto- ja LV-järjestelmät helpottavat ympäristöä säästävien valintojen ja elämäntavan toteuttamista. Yhteiset lämmöntuotanto- ja jätevesijärjestelmät tarjoavat kustannus- ja ekotehokkaan vaihtoehdon. Paikalliset jäteveden käsittelyratkaisut mahdollistavat ravinteiden kierrättämisen. Tiedostava elämäntapa, jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu vähentävät sekajätteen syntymistä. Elämäntapa ja veden tarkoituksenmukainen käyttö säästävät juomavettä.

Kohdekylien ympäristön kuormitusta voidaan elämäntapavalinnoilla vielä tuntuvasti pienentää. Kasvihuonepäästöjä voidaan edelleen vähentää sekä asumisen, liikenteen, ravinnon, kulutushyödykkeiden hankinnan että jätteiden lajittelun osalta heikentämättä elämän laatua. Optimoimalla em. tekijät voidaan päästä 13 000 kilowattitunnin energiankulutukseen/asukas vuodessa. Tästä energianmäärästä ekokylissä tuotetaan uusiutuvilla, neutraalin ilmastovaikutuksen omaavilla energioilla yhteensä 4 000 kilowattituntia. Tällöin ihmisten aiheuttamat, ilmastoa lämmittävät kasvihuonepäästöt vähenisivät tasoon 2 350 kiloa. Se vastaa yhtä neljäsosaa suomalaisen kuluttajan keskiarvosta.

Kestävä yhteiskunta saa aiheuttaa ainoastaan 1 000 kiloa kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohti vuodessa. Se on edellytys ilmaston lämpötilan nousun pitämiseksi kahden asteen rajoissa.

Maaseudun ääni kuuluviin
Aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta tuo Kymenlaakson maaseutufoorumissa esille ratkaisuja maaseutualueiden äänen kuuluvaksi tekemiseksi. Katajamäki kantaa huolta palvelujen ja päätöksenteon keskittymisestä entistä kauemmas ja entistä suurempiin keskuksiin. Katajamäki haluaisi kuntiin uudentyyppisiä aluelautakuntia, joilla olisi nykyisiin aluelautakuntiin tai –toimikuntiin verrattuna vahvempi toimivalta aluettaan koskevissa asioissa. Näille aluelautakunnille delegoitaisiin kunnallista päätösvaltaa myös verovarojen käyttöön ja palvelujen järjestämiseen liittyen.

Käytännön väline maaseudun asukkaiden oikeudenmukaisemmassa kohtelussa on Katajamäen mukaan maaseutuvaikutusten arviointi. Se tarkoittaa yhteiskunnan päätösten seurausten etukäteistä erittelyä maaseutualueilla asuvien kansalaisten ja yritysten näkökulmista. Valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän piirissä ollaan parhaillaan valmistelemassa vapaaehtoisuuteen perustuvaa maaseutuvaikutusten arviointia, jota eri hallinnonalojen toivotaan soveltavan päätöstensä valmistelussa.

Vapaaehtoisuuden sijasta Katajamäki perään kuuluttaan järeämpiä toimia. Ministeriöt on Katajamäen mielestä velvoitettava poliittisella päätöksellä arvioimaan suunnitelmiaan erilaisten maaseutualueiden asukkaiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen näkökulmista. Maaseutuvaikutusten arvioinnin vahvistamista suositti myös OECD vuonna 2008 valmistuneessa Suomen maaseutupolitiikan maatutkinnassaan.

- Välittömästi tarvittaisiin laaja tutkimus jo tehtyjen hallintouudistusten vaikutuksista kansalaisten ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Yhtä tarpeellista olisi arvioida kaupunkiytimien ympärille rakentuneiden uusien suurkuntien kykyä taata kohtuulliset lähipalvelut myös maaseutualueiden asukkaille. Ripeillä tarkasteluilla on mahdollista välttää tulevia virheitä ja kiinnittää huomiota maantieteen ja maaseudun unohtamisesta seuraaviin ongelmiin, aluetieteen professori Hannu Katajamäki toteaa.

Muutosenergiaa, Kymenlaakson maaseutufoorumi 24.3. klo 9.00–16.00 alkaen Kuusankoskitalossa Kouvolassa.
Ilmoittautumiset pe 12.3. mennessä: Kymenlaakson kesäyliopisto, Marjatta Niskanen puh. (05) 229 6850 tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. . Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti! Tilaisuus on maksuton.

Tapahtuman järjestävät: Pohjois-Kymen Kasvu ry, Kehittämisyhdistys Sepra ry, Kymenlaakson Kylät ry, Kouvolan seudun KOKO-ohjelma, ProAgria Kymenlaakso ry/Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaiset ry, Kymenlaakson kesäyliopisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Cursor Oy ja Kouvolan kaupunki/maaseutupalvelut