Yhdistyksille on avautunut uusi väylä saada rahallista tukea ympäristönhoitotöihin vuoden 2010 alussa. Rekisteröityneet yhdistykset voivat hakea maatalouden erityisympäristötukea nyt myös luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteisiin. Tukea haetaan suoraan ELY-keskuksista ja Leader-toimintaryhmät antavat lausunnon yhdistysten hakemuksista. Edellytyksenä on kirjallinen sopimus alueen maanomistajan kanssa.

Kylämaisemat kuntoon –illassa 2. maaliskuuta puhunut maisemanhoidonneuvoja Helena Pakkanen kertoi, että sopimustyypin tavoitteena on maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen, tyypillisten ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttäminen sekä viljelymaiseman avoimuuden ja monipuolisuuden parantaminen.

Tässä tukimuodossa kohteille asetettavat kriteerit ovat väljemmät kuin arvokkaiden perinnebiotooppien. Etusijalle tosin asetetaan valtakunnallisesti tai alueellisesti arvokkaaksi luokitellut maatalousmaisemat sekä Natura-verkostoon kuuluvat luontokohteet.

- Tukea on saatavissa myös paikallisiin kohteisiin. Kouvolan seutukunnalla on laadittu kaksi yleissuunnitelmaa ja niissä on useita tähän tukimuotoon soveltuvia paikkoja. Ei pidä liikaa tuijottaa vain uhanalaisiin lajeihin.

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteet voivat olla esimerkiksi pellon ja tien tai pellon ja vesistön reuna-alueita, peltojen metsäsaarekkeita sekä puu- ja pensasryhmiä. Tukea on haettavissa myös puukujanteiden perustamiseen ja hoitoon, uhanalaisten lajien esiintymispaikoille, pieniin kosteikkoihin, tulvapelloille, peltoalueilla oleville lintujen ja muiden eläinten levähdys- ja ruokailualueille.

Pakkanen suositteli yhdistysten haettavaksi monipuolisia ja laajempia aluekokonaisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kylämaisemat, joissa on myös kylän arvokkaita rakennuksia. Tukea on haettavissa myös perinteisten maatalouden rakennelmien kunnostukseen. Näitä ovat esimerkiksi ladot, karjamajat, vesi- ja tuulimyllyt, riihet, kivisillat, riuku- ja kiviaidat, suovat ja haasiat. Tuen hakeminen edellyttää kirjallista sopimusta alueen maanomistajan kanssa.

Tukitasoihin korotuksia

Asiantuntija Anu Koistinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta esitteli maatalouden ympäristötukimuotoja, joita rekisteröityneet yhdistykset voivat hakea. Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen on haettavissa tukea raivaukseen, niittoon, laidunnukseen, kasvustojen perustamiseen sekä rakentamiseen ja/tai peruskorjaukseen. Sopimuskausi on viisi tai kymmenen vuotta, ja tuki on enintään 450 euroa hehtaarilta.

Monivaikutteisen kosteikon perustamiseen sekä perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen myönnettävän ei-tuotannollisen investoinnin tukitasoihin on tullut vuodelle 2010 hieman korotusta. Monivaikutteisen kosteikon perustamisen voi saada tukea enintään 11 500 euroa/kosteikko tai 3226 euroa 0,3-0,5 hehtaarin kohteisiin. Perinnebiotooppien kunnostustuki on porrastettu kohteen pinta-alan mukaan: 0,3-3 hehtaaria: 1179 euroa/hehtaari, 3,01-10 hehtaaria: 910 euroa/hehtaari sekä yli 10 hehtaaria: 750 euroa/hehtaari. Tämä tukimuoto edellyttää aina hoitosopimuksen tekemistä kunnostuskohteelle.

Yhteen hiileen puhalletaan
Hankevastaava Taina Harmoinen esitteli Anttola Satamasi Saimaalla –hanketta, jossa on keskitytty Anttolan taajaman maisemanhoitoon. Koko hanke pohjautui Kylävillitys I- ja II-hankkeiden tuotoksiin: pohjana on asukaskysely, jonka kohteena olivat vakituisten asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan asukkaat. Taajama-alueen maiseman siistiminen perustui Kylävillitys II -hankkeen kyläkävelyraportteihin, jotka laadittiin asukkaiden kanssa toteutettujen kyläkävelyjen pohjalta.

- Kyläkävelyt asiantuntijan kanssa olivat erittäin antoisia. Asiantuntija osaa kertoa eri aikakausien rakennuksista ja miten pienilläkin asioilla pystytään maisemaan parantamaan.

Maisemia siistittiin talkoilla kyläkävelyraporttien toimenpidesuositusten pohjalta. Yksityispihat eivät olleet talkookohteina. Tiivistä yhteistyötä on tehty seurakunnan kanssa. Seurakunta omistaa keskeisiä alueita Anttolan taajamasta ja niiden kohentaminen on seurakunnan kontolla.
Anttola Satamasi Saimaalla –hankkeessa mm. laadittiin maisemasuunnitelma taajamaan ja luotiin Anttola-blogi.

- Anttola liittyi Mikkeliin vuoden 2001 alussa. Sen jälkeen Anttola katosi maailmankartalta. Anttolaa koskevaa tietoa ei enää löytynyt mistään. Siksi perustimme Anttola-yhteisöportaalin, jossa on esimerkiksi Anttolan tapahtumakalenteri ja tiedotetaan hankkeen etenemisestä.

Anttolan taajaman suunnittelualue kattaa kolme kohdetta: sisääntulotiet, keskustaajaman ja satama-alueen. Suunnitelmaa varten kerättiin asukkaiden näkemyksiä, mikä maisemassa on hyvää ja mitä pitäisi vielä kehittää.

Maisemasuunnitelman lisäksi hankkeessa etsitään arvokkaita rakennuskohteita ja tiedotetaan niistä omistajille. Järjestetään koulutustilaisuus arvokkaiden rakennusten kunnostamisesta, suunnitteluavusta ja rahoituksesta. Innostetaan asukkaita tonttiensa ja pihojensa siistimiseen. Esimerkkikohteena kunnostettiin Anttolan maa- ja kotitalousseuran Koivula-seurojentalon tontilla. Siellä avattiin näkymää Saimaalle aluskasvillisuutta poistamalla. Myös lahovikaisia puita poistettiin, koska ne olivat vaarassa kaatua puhelinlinjoille.

- Maisemanhoito taajamassa on haasteellista. Totumme helposti vallitsevaan näkymään. Vieras ihminen näkee eri tavalla maiseman ja siksi kyläkävelyissä on hyvä käyttää asiantuntijaa. Haasteena on keskeisellä paikalla sijaitsevien yksityisten tonttien omistajien innostaminen maisemanhoitoon. Osaamisen ja sopivien välineiden puute hankaloittavat työtä. Keskeinen ongelma on, mitä tehdä risuille. taajamassa ei saa polttaa risuja. Oksasilppuri ei oikein toimi ja ostopalveluna hakettaminen edellyttää isompia määriä.

Tapahtuman valokuvia löydät täältä .

Kylämaisemat kuntoon -illan esitykset löydät täältä:
Luonnon ja maiseman monimuotoisuus
Helena Pakkanen, maisemanhoidonneuvoja, ProAgria Kymenlaakso/
Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaiset

Perinnebiotooppien laatuvaatimukset
Kimmo Inki, biologi, Kaakkois-Suomen  ELY-keskus

Esimerkkejä metsästysseurojen toteuttamista kosteikoista
Jouni Tolvanen, riistahoidonneuvoja,  Kymen riistanhoitopiiri

Anttola Satamasi Saimaalla
Taina Harmoinen, hankevastaava, Anttolan maa- ja kotitalousseura

JOY Jokaisen Oma Ympäristö - Kulttuuriympäristökampanja 2010
Mia Saloranta, projektipäällikkö, YTR Maaseutuasumisen teemaryhmä

Kuka maksaa? ja rahoitustaulukko
Airi Matila, asiantuntija, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio/
YTR Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä

Tietoisku erityisympäristötukien kriteereistä ja tukitasoista
Anu Koistinen, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus