Maaseutua ei pelasteta julkisella tuella. Maaseudun pelastavat markkinavoimat, jos maaseudulle kohdistuva kysyntä osataan hyödyntää.

Maantieteellinen maaseudun aluerajaus ei pidä olla maaseudun kehittämisen perustana. Kaikki kehittämispotentiaali saadaan käyttöön, kun kehittämistyö tapahtuu yli alue- ja paikkarajojen. Paino tulisi kohdistaa kehittämiseen, jossa maaseutu on läsnä mutta ei maantieteellisenä kriteerinä.

Teesit ovat Sitran Maamerkit-ohjelman johtajan Eeva Hellströmin, joka puhui Kymenlaakson maaseutufoorumissa 18. huhtikuuta. Hellström nosti keskiöön määritelmän asiakaslähtöinen arvonluonti. Se tulisi ottaa lähtökohdaksi niin kaikessa maaseudun kehittämisessä kuin myös maaseutuyritysten toiminnassa.

- Maaseudulle sekä sen tuotteille ja palveluille on kysyntää. Tuottajien ja kuluttajien välillä on kuilu, joka täytyy kyetä ylittää. Ratkaisu on asiakaslähtöinen arvonluonti. Se on ajattelumalli, jossa mennään ihminen edellä.

Hellström perään kuulutti uutta ”ihminen edellä” -kehittämiskulttuuria, jonka ajattelumallina on asiakaslähtöinen arvonluonti. Siinä hyödynnetään yhteistyömalleja, jossa ennakkoluulottomasti yhdistellään yrittäjyyttä, kokeiluja ja innovatiivisia alustoja.

Tulisi olla ”lupa tehdä”. Se tarkoittaa mm., että hallintorakenteet eivät saa olla esteenä ja riskirahoitusta tulisi olla käytettävissä. Sääntelyn tulisi olla mahdollistavaa, ei rajoittavaa.

Kahden vuoden välein toteutettava maaseutubarometri kertoo maaseutumyönteisyyden olevan nousussa. Maaseutu on yhä useampien kaupunkilaisten toiveasumispaikka. Henkilön asuminen sekä maaseudulla että kaupungissa on lisääntynyt. Monipaikkaisuudeksi nimetty ilmiö tuo uusia toimeentulon mahdollisuuksia maaseutuyrittäjille. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset arvioivat maaseudun merkitysten itselleen säilyvän tai monipuolistuvan tulevaisuudessa.

Jos lähdet, ei tarvitse mennä kauas

Nopsa Travels on internetissä toimiva lähimatkailupalvelu, joka nostaa esiin paikallista luksusta. Luksus ei merkitse päätä huimaavaa hintatasoa. Kyse on lähialueella olevista kohteista, joissa on aitoa menoa, huikeita näkymiä tai hyvää syötävää. Nettipalvelussa esitellään inhimillisiä, esteettisiä, ekologisia, pienen mittakaavan palveluita ja elämyksiä.

Lähimatkailun ideologista puolta toi Kymenlaakson maaseutufoorumissa esille Nopsa Travelsin toinen perustaja, vapaa toimittaja Liisa Jokinen. Jokinen totesi, että kiinnostus ekologista lähimatkailua kohtaan kasvaa. Uusia lähimatkailureittejä ja –kohteita kaivataan Nopsa Travelsin sivustolle.

Kyläkulttuurikarttaan kohteita

Kymenlaakson maaseutufoorumin teemana oli tällä kertaa lähimatkailu. Katse Kymenlaaksoon lähimatkaillen -otsikon mukaisesti sukellettiin oman maakunnan matkailumahdollisuuksiin.

Wanderlusting in Kymenlaakso -esityksessä esiteltiin sanoin ja kuvin maakunnallisia matkailupalveluyrityksiä. Mikä, missä, milloin? -esityksessä poimittiin lähialueiden luonto- ja kulttuurikohteita. Ne ovat potentiaalisia kohteita Kouvolan alueella tehtävään Kyläkulttuurikarttaan. 

Maaseutufoorumi keräsi 160 henkeä. Oheistapahtumana oli ständitori, jossa maakunnan matkailuyrittäjät esittelivät palveluitaan.

Maaseutufoorumin järjestivät  Pohjois-Kymen Kasvu ry, Kehittämisyhdistys Sepra ry, Kymenlaakson Kylät ry, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvolan kaupunki/maaseutupalvelut ja elinkeinopalvelut, Cursor Oy, Kymenlaakson kesäyliopisto, ProAgria Kymenlaakso/Kymenlaakson maa- ja kotitalousnaiset.

Katsele maaseutufoorumin valokuvia .

Katso video Eeva Hellströmin esityksestä Kymenlaakson maaseutufoorumissa.

Maaseutufoorumin puhujien aineistot:
Eeva Hellström , johtaja, Maamerkit-ohjelma, Sitra
Liisa Jokinen , Nopsa Travelsin perustaja, vapaa toimittaja
Birthe Suni , Cursor Oy

Anna-Leena Ilmarinen , maanviljelijä, toimittaja, Iitin Tiltu 2010-2012
Reijo Vaurula , kehittämispäällikkö, Kouvola Innovation Oy
Maria Lairila , tuotevalmentaja, ProAgria Kymenlaakso ry./Maa- ja kotitalousnaiset
Mikä, missä, milloin? Pohjois-Kymen Kasvu ry ja Kehittämisyhdistys Sepra ry

Jaana Vuorio-Palmumaa , kulttuurituottaja KVLA kulttuuripalvelut (Kyläkulttuurikartta)