TIIVISTELMÄLUONNOS KASVUSTA VOIMAA -KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2007-2013 (päivitetty 23.11.2007)

(pohjautuu ohjelmaan, joka on toimitettu MMM:öön 29.9.2006, päivitetty MMM:n 21.8.2007 rahoituspäätöksen mukaiseksi 23.11.2007versio)

Voit ladata tämän tekstin PDF-tiedostona tästä. 

1. Toimintaryhmätyön organisointi rakennerahastokaudella 2007-2013

Pohjois-Kymen Kasvun visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta 2013 ja siitä johdettu strategia pohjautuvat yhdeksän teemaryhmän tuottamaan aineistoon. Teemaryhmien tuottamaa aineistoa on täydennetty kyläsuunnitelmien, yhteistyötahoille suunnattujen kyselyjen sekä ohjelmatyöryhmän ja Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen antaman palautteen pohjalta.

Yhdeksän teeman mukaan ryhmitelty aineisto on runsas ja monipuolinen. Pohjois-Kymen Kasvun hallitus on priorisoinut tehtävät luokitellessaan toteuttavat toimenpiteet viiteen painopistealueeseen. Tämä priorisointi näkyy myös rahoituksen osalta tehdyssä luokittelussa sekä hankevalintakriteereissä.

1.1 Visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta vuonna 2013

Pohjois-Kymenlaakson maaseutu on elinvoimainen ja asuinympäristönä vetovoimainen. Kaupunkien läheinen maaseutu tarjoaa viihtyisän asuinpaikan myös niille, jotka käyvät työssä alueen ulkopuolella. Valmistuvan oikoradan ansiosta Pohjois-Kymenlaakso on vakavasti otettava vaihtoehto asuinpaikaksi myös pääkaupunkiseudulla työssä käyville.

Monipuolinen ja puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö sekä keskeinen sijainti tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia uusille toimeentulolähteille, vapaa-ajan harrastuksille sekä viihtyisän asuinympäristön vakituisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille, tulomuuttajille sekä matkailijoille. Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat yrittäjyyden kasvun mm. hyvinvointialalla, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa sekä metsätaloudessa. Alueella asuu eri-ikäisiä ihmisiä, jotka yhdessä osallistuvat oman asuinalueensa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kylissä vallitsee ns. vanhan ajan yhteisöllisyys. Kylissä vallitseva sosiaalinen pääoma helpottaa uusien tulokkaiden sisään pääsyä kyläyhteisöihin Pohjois-Kymenlaakson maaseudun julkisuuskuva on myönteinen.

1.2 Valittu strategia

Strategia perustuu ohjelmakaudella 2000-2006 rakennetulle perustalle (ks. liite 1). Ohjelmakaudella 2000-2006 on mm. peruskorjattu kylätaloja, joihin nyt saadaan kehiteltyä uusimuotoista palvelutuotantoa yritys- tai yhdistysvetoisesti. Kyläsuunnitelmien laatiminen on saatu alulle. Jatkossa niitä monipuolistetaan uusilla osioilla esim. kyläkaavoitus-, kylän liiketoimintasuunnitelma. Kylätaloutta on edistetty pilottihankkeella ja jatkossa se liitetään kyläsuunnitelmien yhteyteen. Maaseutuasumista on edistetty perusinfraa ja maisemaa kohentamalla sekä laadukkaiden vapaa-ajan palveluiden tuotantoa aktivoimalla. Uutena osiona maaseutuasumiseen tulee maallemuutto, joka sisältää myös lähimatkailun. Elinkeinollisissa kehittämishankkeissa ja yrityshankkeissa panostetaan mikroyrittäjyyteen (ilman toimialarajauksia) ja etenkin hyvinvointipalveluyrittäjyyteen.

Lähtökohtana on, että Pohjois-Kymenlaakson maaseudun kylät ovat lähinnä asumisen paikkoja ja työssä käydään paljon oman asuinkylän ulkopuolella. Uutta yritystoimintaa syntyy mm. palvelualoille, bioenergian tuotantoon, metsätalouteen sekä mikroyrittäjyyteen perustuvaan tuotannolliseen toimintaan (esim. aliurakointia).

1.2.1 Painopistealueet:

Ohjelmassa esitettyyn visioon pyritään seuraavien painopistealueiden sekä esimerkinomaisten toimenpiteiden avulla (tarkemmat hankeaihiot ilmenevät maaseutuohjelman linjoittain ja toimenpiteittäin esitettynä jäljempänä):

1.2.1.1 Maaseutuasuminen ja maallemuutto:

Edistetään maaseutuasumista ja erityisesti maallemuuttoa Pohjois-Kymenlaaksossa. Maaseutuasuminen kattaa vakituisen asumisen, ns. kakkosasumisen vapaa-ajan asunnoissa sekä maallemuuton. Maallemuuton kohderyhminä ovat paluumuuttajat, vapaa-ajan-asukkaat sekä ilman sidoksia alueeseen olevat muuttajat.

• maisemanhoitosuunnitelmien laadinnan tukeminen
• perinnebiotooppien hoitosopimukset
• asuinviihtyvyyden lisääminen ympäristöön ja maisemaan kohdistuville kunnostustoimille
• kunnostetaan kylätaloja ja rakennetaan uusia kylätaloja palvelu-, kokous- ja harrastekäyttöön
• kunnostetaan paikallisia nähtävyyksiä (mm. matkailu)
• kunnostetaan vesistöjä
• laaditaan maaseutusopimuksia mm. ympäristön kunnostamisessa
• luodaan tonttiasiamiesjärjestelmä joka kuntaa (joka kylässä)
• järjestetään tonttiasiamiehille koulutusta
• luodaan kattava kylä-kunta-seutukuntakohtainen tonttipankkijärjestelmä Internetiin
• järjestetään kylille omien kotisivujen tekemistä koskevaa neuvontaa
• luodaan seudullinen kyläportaali (mahd. muulla rahoituksella)
• luodaan käytännönläheinen toimintamalli kyläkohtaisiksi tulomuuttajapalveluiksi
• markkinoidaan Pohjois-Kymenlaakson maaseutua sopiville kohderyhmille: paluumuuttajat, matkailijat, kesäasukkaat

1.2.1.2 Elinkeinotoiminnan kehittäminen:

Elinkeinotoiminnan kehittäminen. Maaseudulla asumista edistetään myös luomalla uusia työpaikkoja mm. palvelu- ja matkailualoille, metsätalouteen sekä bioenergiantuotantoon. Julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin (yhdistykset) yhteistyönä luodaan yrittäjävetoisia sekä yhdistysvetoisia hyvinvointi- ja tukipalveluja maaseudun kyliin.

• rahoittamalla elinkeinollisia kehittämishankkeita (mikroyrittäjyys, toimialojen kehittämishankkeet)
• rahoittamalla yrityshankkeita (maatilakytkentäiset ja ilman maatilakytkentää)
• luomalla yritysverkostoja (toimialakohtaisia, useamman toimialan välisiä, alueiden välisiä sekä kv-verkostoja)
• rahoittamalla kannattavuusselvitysten laatimista (liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat)
• edistämällä uusien tuotteiden ja palveluiden luomista yrityksiin
• järjestetään paikan markkinointikoulutusta
• kootaan matkailua varten erisisältöisiä kylämatkailupaketteja eri kohderyhmille

1.2.1.3 Palvelurakenteen uudistamisen edistäminen:

Edistetään palvelurakenteen uudistusta. Yhteen sovitetaan julkishallinnon, yksityissektorin ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa erityisesti hyvinvointipalveluissa sekä myös mm. viihtyvyyttä edistävien vapaa-ajan palveluiden osalta kylä-, kunta- ja seutukuntatasolla.

• edistämällä kyläkohtaisten monipalvelupisteiden luomista
• edistämällä uusien toimintamallien luomista palvelualoille: julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yksityissektorin tuottamien palvelujen yhteensovittamiseksi
• edistämällä mikroyrittäjyyteen perustuvien palvelujen tuottamista esim. palvelut pyörillä -toimintamalli
• edistämällä seututasolla kyläpalvelujen välittämistä Internetin ja kiinteän toimipisteen avulla (voidaan hakea erillistä rahoitusta ESR:stä välittäjäorganisaation toimintaan)
• tukemalla uusien kulttuuri- yms. vapaa-ajan tapahtumien luomista sekä edistämällä niiden verkottumista

1.2.1.4 Asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen edistäminen:

Edistetään asukaslähtöistä maaseudun kehittämistä mm. kyläsuunnittelu- ja hankekoulutuksella. Inhimillisten voimavarojen eli henkisen pääoman kasvattaminen alueella.

• tukemalla kylä- ja kuntakohtaisten kyläsuunnitelmien laadintaa ja päivittämistä
• edistämällä kylätoimikuntien rekisteröitymistä
• edistämällä kyläkohtaisten kotisivujen laatimista Internetiin
• järjestämällä asukaslähtöiseen kehittämistyöhön liittyvää koulutusta
• osallistavan suunnittelun edistämistä järjestämällä aktivointi- ja tiedotustilaisuuksia asukaslähtöisestä kehittämisestä
• aktivoimalla uusia toimijoita asukaslähtöiseen kehittämiseen
• antamalla lausuntoja ja osallistumalla seutu- ja maakuntaa koskevien ohjelmien laatimiseen

1.2.1.5 Verkostoitumisen ja kumppanuuden edistämien:

Verkostoitumisen ja kumppanuuden edistäminen kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti. Sosiaalisen pääoman kasvattaminen alueella.

• edistämällä maaseudun kehittämistyötä tekevien toimijoiden verkostoitumista kunta-, seutu-, maakuntatasoilla sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti

• edistämällä hankkeiden verkottumista mm. Hanketreffejä ja hankkeiden kyläkierroksia järjestämällä

• edistämällä vuoropuhelua kylien, kuntien, seutukunnan ja maakunnan välillä mm. järjestämällä muiden maaseutuorganisaatioiden kanssa yleisiä keskustelutilaisuuksia, kehittämisseminaareja yms.

Perustelut valitulle strategialle: Pohjois-Kymenlaakson vetovoimatekijöinä ovat monipuolinen ja puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö sekä sijainti.

Potentiaalisten maallemuuttajien määrä kasva suurten ikäluokkien eläköityessä. Siten hyväkuntoisia, osallistuvia eri alojen taitajia on saatavissa maaseudun kehittämiseen. Vapaa-ajan asukkaiden osaamista ja verotuloja saadaan hyödynnettyä mökkikunnissa mahdollisen kaksoiskuntalaisuuden ansiosta. Pendelöinti lisääntyy, mikä mahdollistaa asumisen maaseudulla, vaikka työ sijaitsisi lähikaupungeissa tai pääkaupunkiseudulla.

Maallemuutto tuo myös uutta tulovirtaa alueelle ja lisää kulutuskysyntää. Uusia veronmaksajia saadaan lisää ja muuttajien ansio- ja eläketulot lisäävät alueella kulutuskysyntää. Nopeat laaja-kaistayhteydet mahdollistavat yritysten sijoittumisen maaseudulle sekä lisäävät etätyön tekemisen mahdollisuuksia.

Maatalouden oheen on luotavissa uusia pieniä tulovirtoja mm. biopolttoaineiden tuotantoon ja metsätalouteen liittyvään urakointiin. Yrittäjyydelle tulee lisää tilaa kuntien ulkoistaessa ja yksityistäessä palvelujaan mm. hyvinvointi- ja tukipalveluissa. Uusia palvelutarpeita voivat tyydyttää ilman maatilakytkentää olevat mikroyrittäjät. Kotitalousvähennys kasvattaa palveluiden kysyntää, erityisesti kun kotitalousvähennyksen kaksinkertaistuminen hoivatyössä toteutuu.

Asenteet maaseutua, maallemuuttoa ja etätyötä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Maaseutua pidetään turvallisena ja hyvänä asuinpaikkana erityisesti lapsiperheissä, vaikka osa kyläkouluista on maaseudulla lakkautettu.

Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien vuokra-asuntojen vuokrat sekä tonttien ja asuntojen hinnat ovat korkeammat kuin maaseudulla. Omakotitalo järven rannalla on saavutettavissa Pohjois-Kymenlaaksossa, mutta samalla rahalla saa pääkaupunkiseudulta vain pienen kerrostaloasunnon. Haja-asutusalueen kaavoitukseen asennoidutaan myönteisemmin, kun kunnallistekniikka (jätehuolto, puhdas vesi)on mahdollista hoitaa vesihuolto-osuuskuntien kautta edullisesti.

1.3 Toiminnan ja rahoituksen priorisointi

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi 21.8.2007 Pohjois-Kymen Kasvulle 4,2062 miljoonan euron suuntaa antavan rahoituskehyksen rakennerahastokaudelle 2007-2013. Hallituksen päätöksen mukaisesti rahoituskehyksestä 45 % käytetään yhteisöllisiin hankkeisiin ja 55 % elinkeinotoiminnan kehittämiseen (suoriin yritystukiin 35 % ja elinkeinollisiin kehittämishankkeisiin 20 %).

Hallitus on päättänyt rahoituskehyksen jakautumisesta myös oman kehittämisohjelman painopistealueittain. Siinä on huomioitu hallituksen aiemmin tekemä em. jaottelu elinkeinotoiminnan ja yhteisöllisen kehittämisen välillä. Toimiston toimintaraha, 16,5 % julkisesta rahoituskehyksestä, on omana osionaan:

Pohjois-Kymen Kasvun hallitus on päättänyt rahoituskehyksen prosentuaalisesta ja euromääräisestä jyvittämisestä myös maaseutuohjelman mukaisille linjoille ja toimenpiteisiin kokouksessaan 28.8.2006 seuraavasti (taulukko 17). Se perustuu em. oman ohjelman toimenpideosioiden mukaiseen rahoituskehyksen jyvitykseen. Se on päivitetty MMM:n 21.8.2007 tekemän rahoituspäätöksen mukaiseksi.

Lisäksi rahoituskehyksestä varataan 100 000 euroa toimintaryhmän koordinointihankkeisiin. Koordinointihankkeissa voidaan toteuttaa nuorten itsensä ideoimia pikkuhankkeita sekä pieniä yhteisöllisiä investointeja, joita yksittäisinä hankkeina ei hankebyrokratian takia kannata toteuttaa.

1.4 Pohjois-Kymen Kasvun hankehaku

(tiedot epävirallisia, ohjeistusta tarkennetaan maaseutuviraston oppaan ja ohjeistusten perusteella)

Hankkeiden ennakkoarviointia varten on perustettu hallituksen alaiset työryhmät, toinen kehittämishankkeille ja toinen yrityshankkeille. Nämä kootaan hallituksen edustajista ja ulkopuolisista asiantuntijoista. Työryhmät tekevät esitykset kustakin hankkeesta hallitukselle.

Pohjois-Kymen Kasvun hallitus käsittelee hankehakemukset työryhmien esitysten pohjalta. Hallitus antaa hankkeista lausunnon (tarveharkinta) Kaakkois-Suomen TE-keskukselle, joka suorittaa laillisuusharkinnan. TE-keskus tekee varsinaisen rahoituspäätöksen.

Hankkeita suunnitteleville järjestöille, mikroyrityksille ja henkilöille annetaan maksutonta hankekoulutusta. Näin varmistetaan hankkeiden asukaslähtöisyys ja etenkin rakentamisissa koko kylän tarpeiden huomioon ottaminen. Lisätietoja saa Pohjois-Kymen Kasvun toimistosta.

Heti hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa on viisasta ottaa selvää eri rahoitusvaihtoehdoista. 1) Hanke kannattaa suunnitella sen ohjelman lähtökohtien ja vaatimusten mukaiseksi, mistä rahoitusta tullaan hakemaan. Rahoittajan ehtoihin kannattaa perehtyä huolella, jotta vältytään turhalta työltä.

2) Samoin on mietittävä, mikä on hankkeen pääasiallinen sisältö. Onko kyse yrityshankkeesta (hyöty tulee hakijana olevalle yritykselle tai yritysryhmälle) vai erityyppisistä kehittämishankkeista (hyöty hankkeesta tulee ennalta määrittelemättömälle joukolle). Kussakin hankemuodossa on omat pelisääntönsä.

1.4.1 Hankkeiden valintakriteerit

Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee olla maaseutuohjelman sekä Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman mukaisia eli hankkeiden tulee toteuttaa Pohjois-Kymen Kasvun ohjelmaa.

a) ohjelmakriteerit:

• maaseutuohjelman ja Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman mukaisuus
• elinkeinolliset vaikutukset
• tasa-arvovaikutukset (mm. nuoret, naiset sekä alueellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen tasa-arvo)
• kumppanuus
• verkostoituminen
• positiiviset ympäristövaikutukset
• muualta haettu rahoitus/saatu rahoitus

b) hankekohtaiset kriteerit:

• asukaslähtöisyys
• uutta toimintaa
• toteuttamiskelpoisuus
• realistisuus: selkeästi määritellyt tavoitteet ja toimenpiteet sekä tavoitteet saavutettavissa
• kustannusten kohtuullisuus
• hankkeen arvioinnin toteutus sisältyy suunnitelmaan
• siirrettävyys
• toiminnan/tulosten jatkuvuus

c) hakijakriteerit:

• hakijalla taidolliset edellytykset
• hakijalla taloudelliset edellytykset

d) alueiden välisten hankkeiden hankevalintakriteerit

• lisäarvoa elinkeinolliseen tai yhteisölliseen toimintaan
• edellytetään em. yleisten kriteerien lisäksi konkreettisia, mitattavissa olevia hyötyjä hankkeen kohderyhmälle, mitä ei pelkästään omalla toiminta-alueella toteutettavissa hankkeissa voida saavuttaa. (Pelkkää matkustelua tai kehitysapua ei kv-hankkeissa eikä alueiden välisissä hankkeissa rahoiteta.)
• Kv-toiminnalle ja alueiden välisille hankkeille on ohjelmassa asetettu omat erilliset tavoitteensa.

mitä ei rahoiteta:

• vesihuolto-osuuskunnat
• vesistöjen kunnostukset
• metsästysseurojen nylkykatokset
• kylätalojen peruskorjauksia ei pääsääntöisesti rahoiteta, jos samassa kylässä on jo Kasvun rahoittama kylän yhteinen kokoontumistila (edellytetään seuratalossa tuotettavaa palvelua, joka edellyttää talon kunnostuksen), em. hakemukset jätettävä toimintaryhmälle viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä
• poliittisten puolueiden toiminnalliset hankkeet
• kylähistoriat yms. rahoitetaan, jos niissä tuotettavaa aineistoa hyödynnetään esim. opetus-, kulttuuri- ja matkailukäytössä

Yleishyödyllisten investointien rahoituskriteeri: investointi, jonka TE-keskus hyväksyy (toiminnallinen tarve, rakennus muidenkin käytössä kuin hakijaorganisaation, mutta ei pitkäaikaisvuokrausta ulkopuolisille eikä toiminnan sisältö ole elinkeinotoimintaa)

1.4.2 Hankkeiden tukitasot

Hanketuet:

1) Yleishyödylliset (yleiset) kehittämishankkeet:
a) hankkeet, jotka päätyttyään luovat suoraan uusia työpaikkoja 70 %,
b) hankkeet, jotka päätyttyään luovat välillisesti uusia työpaikkoja 60 %,
c) ei minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia 50 %

2) Yleishyödylliset investoinnit:
a) seuratalotyyppiset investoinnit, jotka mahdollistavat uuden, koko kylää hyödyttävän toiminnan aloittamisen 50 %
b) muut sekalaiset investoinnit 40 %

3) Kehittämishankkeet, esiselvitykset enintään 100 % (kv-hankkeet ja jos selvitys koskee 2 toimintaryhmän aluetta tai jos selvitetään yms. yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä)

4) Strategiset kärkihankkeet enintään 100 %

5) Toimintaryhmän koordinointihankkeet: koordinointiosa 100 %, alahankkeissa samat tukitasot kuin yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa ja yleishyödyllisissä investoinneissa

6) Elinkeinojen kehittämishankkeet 80 % (hankkeet, jotka päätyttyään luovat suoraan uusia työpaikkoja)

7) Koulutushankkeet 70-80 % ja yleistä tiedonvälitystä koskevat koulutushankkeet 100 %, yritysten koulutushankkeet 50 % (de minimis -tukea)

Yrityshankkeissa noudatetaan lainsäädännön mahdollistamia ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueella yhdessä sovittuja tukitasoja. Näin varmistetaan yritystukien hakijoiden tasapuolinen kohtelu huolimatta siitä miltä luukulta tukea haetaan.

Mikroyritysten tuet (alle 10 htv yrityksiin, liikevaihto tai taseen loppusumma alle 2 milj. euroa, de minimis -tukea)
a) kehittämistuki
-asiantuntija-apu tuotekehityksessä, markkinoinnissa jne. enintään 50 %
- yritystoiminnan edellytysten selvittäminen: uudet yritykset enintään 90 % (enintään 1500 € kustannuksiin) ja toimivat yritykset enintään 50 %
b) käynnistystuki (tt alle 0,5 htv)
- vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin
- enintään 50 % palkkakustannuksista
c) investointituki
- yritystoiminnassa tarvittavan käyttöomaisuuden (rakennukset, koneet, kalusto) hankkiminen
Tukiprosentit investoinneissa: Jaala enintään 30 % ; Kuusankosken maaseutualueet enintään 25 %; Elimäki, Iitti, Valkeala ja Kouvolan maaseutualueet enintään 20 %
d) yritysryhmän kehittämistuki
- asiantuntija-apu esim. markkinoinnin tehostamiseen, liiketoimintaosaamisen lisäämiseen
- tuki enintään 50 %

Tärkeimpänä kriteerinä tukiprosentteja määrittäessä pidetään kehittämishankkeiden työllisyysvaikutuksia:

• hankkeen päätyttyä suoraan uusia työpaikkoja luovat hankkeet
• hankkeen päätyttyä välillisesti uusia työpaikkoja luovat hankkeet
• hankkeen päätyttyä olemassa olevia työpaikkoja säilyttävät hankkeet
• lisäbonusta: innovatiivisuus, kumppanuus, verkostoituminen, erityishuomio naiset, nuoret, myönteisiä ympäristövaikutuksia
• yleishyödylliset investoinnit: edellytetään, että hanke on mainittu kyläsuunnitelmassa

Hallitus varaa kuitenkin itselleen oikeuden harkita kehittämishankkeiden tukiprosentteja tapauskohtaisesti. Hankkeiden tukiprosenttien määräytymisessä otetaan huomioon myös se, että koko ohjelmakauden aikana täytyy kertyä yksityistä rahoitusta 35 % rahoituskehyksestä.

Pohjois-Kymen Kasvun hallitus priorisoi hakemukset oman ohjelman painopisteiden sekä em. hankevalintakriteerien pohjalta. Etusijalle asetetaan yrityshankkeet sekä suoraan uusia työpaikkoja luovat kehittämishankkeet.

Erityistä huomiota rahoitushakemuksissa kiinnitetään nykyisen ohjelmakauden kokemusten perusteella hankkeiden taloushallinnon järjestämiseen, kirjanpitoon, yksityisrahoituksen järjestymiseen, hankkeen maksuvalmiuden hoitamiseen sekä hankkeen sisällölliseen toteutumiseen. Hankkeiden väliaikaisrahoitus ei muodosta ongelmaa, jos nykyinen käytäntö (kuntien myöntämät väliaikaislainat hankkeille) toteutuu myös kaudella 2007-2013.

1.4.3 Hankehakujen aikataulu vuonna 2007

Pohjois-Kymen Kasvun toimistossa otetaan yritystukihakemuksia vastaan koko ajan. Hallitus tekee päätöksiä sitä mukaan kuin hakemuksia saadaan valmisteltua. Kehittämishankkeissa on käytössä jaksotettu haku. Kehittämishankkeiden hakuja on 4 krt/vuosi

Hallitus tekee kehittämishankkeiden hankepäätöksiä seuraavalla aikataululla v. 2007:

- kehittämishankkeiden hakemuksen jätettävä toimistoon

14.12.2007 (hallitus päätökset 30.1.2008)

Vuoden 2008 kehittämishankkeiden hankehauista päätetään loppuvuodesta 2007, kun nähdään kuinka pitkä käsittelyaika tarvitaan hankehaun päättymisestä hallituksen hankepäätöskokoukseen.

Yritysryhmän kehittämishankkeiden (hakijana nyt yksi mukana olevista yrityksistä) ja toimintaryhmien koordinointihankkeiden (alahankkeiden) haku voi alkaa aikaisintaan 1.1.2008, perinnebiotooppien haku (yhdistykset) päättyy huhtikuun lopussa 2008

Hankerahoitusta haetaan

• yleishyödyllinen kehittämishanke lomake numero 2306A
• yleishyödyllinen investointihanke lomake numero 2306D
• koulutushanke lomakenumero 2306C
• elinkeinojen kehittämishanke lomake numero 2306B
• maaseutuyrityshanke lomake numero 3052305
• hakemuslomakkeita ja -ohjeita saa internetistä osoitteesta: lomake.mmm.fi, kuntien maaseututoimistoista sekä Pohjois-Kymen Kasvun toimistosta.
• Pohjois-Kymen Kasvun toimistohenkilökunta tarkistaa, että hakemukset sisältävät tarvittavat tiedot ja liitteet sekä pyytää tarvittaessa täydennystä.
• Muuta tietoa maaseudun kehittämisestä: www.mmm.fi, www.maaseutu.fi, www.mavi.fi, www.te-keskus.fi

Huomioitava

Kehittämishankkeet voivat olla normaalisti korkeintaan kolmen vuoden mittaisia, ja niille voidaan myöntää korkeintaan 150 000 € julkista tukea (EU, valtio, kunta) / hanke. Eräissä poikkeustapauksissa hankkeen toteutusaika voi olla 5 vuotta.

Rahoitus- ja maksatushakemukset tulevat vireille jo toimintaryhmässä. Hanketta ei kuitenkaan pidä aloittaa ennen kuin Pohjois-Kymen Kasvun hallitus on tehnyt rahoitushakemuksesta päätöksen. Jos päätös on kielteinen ja hanke on aloitettu, joutuu hakija maksamana kaikki syntyneet kustannukset 100-prosenttisesti itse. Täysin riskitön hankkeen aloitusajankohta on vasta TE-keskuksen rahoituspäätöksen jälkeen.

Hankkeen toteuttajan on sitouduttava hankkeeseen riittävällä yksityisrahoitusosuudella, joka voi olla omaa rahaa tai ulkopuolelta hankittua yksityisrahoitusta. Yleishyödyllisissä kehittämis- ja investointihankkeissa voidaan 75 % yksityisrahoituksesta korvata luontoissuorituksella. Luontoissuorituksista hyväksytään vain ruumiillinen työ, jota perinteisesti on kylissä tehty talkoilla.

Hankkeen saama muu julkinen tuki (valtio, EU, kunnat, seurakunnat) vähentää hankkeen tukea. Julkisen tuen maksatus tapahtuu jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Ensimmäisenä vuonna on mahdollista hakea maksatukselle ennakkoa yhden kerran.

Hankerahoituksesta tullee todellinen kilpailu. Odotettavissa on, että rahoitusta ei riitä lähimainkaan kaikille hakijoille. Silloin Pohjois-Kymen Kasvun hallitus priorisoi hakemukset oman ohjelman painopisteiden sekä em. hankevalintakriteerien pohjalta. Etusijalle asetetaan yrityshankkeet sekä suoraan uusia työpaikkoja luovat kehittämishankkeet.

Erityistä huomiota rahoitushakemuksissa kiinnitetään nykyisen ohjelmakauden kokemusten perusteella hankkeiden taloushallinnon järjestämiseen, kirjanpitoon, yksityisrahoituksen järjestymiseen, hankkeen maksuvalmiuden hoitamiseen sekä hankkeen sisällölliseen toteutumiseen. Hankkeiden väliaikaisrahoitus ei muodosta ongelmaa, jos nykyinen käytäntö (kuntien myöntämät väliaikaislainat hankkeille) toteutuu myös kaudella 2007-2013.

Ohjelmakauden 2000-2006 hankkeiden riskianalyysi ja keinot riskien minimoimiseksi kaudella 2007-2013 esitetään sivulla 103.

1.5 Valitut tavoitteet

1.5.1 Kehittämisohjelman tavoitteet ja mittarit:

Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman tavoitteena on pitää Pohjois-Kymenlaakson maaseutu asuttuna ja elinvoimaisina sekä lisätä ihmisten hyvinvointia alueella. Tähän tavoitteeseen pyritään luomalla uusia toimeentulomahdollisuuksia sekä edistämällä yleensä asumiseen ja etenkin maallemuuttoon, kylien hyvinvointi- ja tukipalveluihin, vapaa-ajan palveluihin ja elinympäristöön liittyviä myönteisiä asioita. Kehittämissuunnitelma ja sen tavoitteita toteuttavat kaikki Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamat hankkeet (oma Leader-rahoituskehys) sekä muulla rahoituksella toteuttavat asiat.

Alla luetellut tavoitteet on asetettu sillä perusteella, että Pohjois-Kymen Kasvun saama rahoituskehys on julkisen tuen 5,125 miljoonaa euroa (sis. EU, valtio ja kuntaraha). Jos kehys jää haettua pienemmäksi, alennetaan tarvittaessa tavoitetasoja. Ohjelman tavoitteiden seuranta hoidetaan virallisen indikaattorilomakkeen lisäksi Kasvun omalla indikaattorilomakkeella. Lisäksi aktivointihankkeiden, toimiston, toiminnan seurannassa käytetään omaa toimiston indikaattorilomaketta virallisten indikaattorilomakkeiden rinnalla.

1. Taulukko Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman tavoitteet ohjelman mukaisten osioiden mukaisesti eriteltynä (maaseutuohjelman toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin tehty tiivistelmä tavoitteista liitteessä 5)

1.6 Asukkaiden ideoita Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ohjelman sisällöksi

Pohjois-Kymen Kasvu keräsi toiminta-alueensa maaseudun asukkailta hankeaihioita uutta kehittämissuunnitelmaansa varten. Hankeaihiot syntyivät teemaryhmissä, jotka teemansa mukaisen swot-analyysin jälkeen kehittelivät käytännön toimenpiteitä, joilla nykyiset vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä sekä nykyiset heikkoudet ja tulevaisuuden uhat torjuttua. Lisäksi hankeaihioita on kerätty yleisötapahtumissa, postikyselynä, Seutukäräjillä sekä kotisivuilla Internetissä. Hankeaihioita kertyi yhteensä 206 kappaletta.

Hankeaihioita on esimerkinomaisesti luokiteltu maaseutuohjelman mukaisille linjoille ja toimenpiteille. Täydellinen lista jätetyistä hankeaihioista on toimintaryhmällä omana asiakirjanaan. Asiat, joita edistetään ensi ohjelmakaudella, mutta joihin ei Leader-rahoituskehystä voida käyttää, on toimintaryhmällä erillisenä listana.

Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen

5.3.1.2 Fyysisen pääoman rakenteelliseksi uudistamiseksi ja kehittämiseksi sekä innovoinnin edistämiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvät vaatimukset

• tp 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen:
  • luonnontuotteiden jatkojalostus, kerättävää "materiaalia" paljon, verkostot, markkinointi ym.
  • terveysvaikutteisten elintarvikkeiden jatkojalostus
  • maatilojen, myllyjen yms. paikallisten erikoistuotteiden kehittely, paikallisten kotimaisten tuotteiden verkostomarkkinointi (viinit, hillot, leivät, jauhot, pipot, paidat, matot jne.)
  • energiayrittäjyyden esiselvityshanke: yrittäjien kartoitus, lämpöyrittäjyysrinki, joka kattaisi koko ketjun metsästä metsäpalveluyrittäjiin ja kuluttajiin
  • paikallisia lämpöyrittäjyyshankkeita kehittämishankkeina, joissa ylösajetaan toiminta yhdessä lämpökeskuksessa
  • biopolttoaineiden kehitys-lobbaushanke: esim. biodieseliin tarvittavien öljykasvien viljelyn lisääminen: viljelijöille koulutusta, verkostoitumista; päättäjille faktaa verotuksen kuntoon saamiseksi; laitteiden tuotekehittelyyn
  • biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön perustuvat energiayritykset
  • puun jatkojalostus, uudet tuotteet, puhtaassa maaperässä kasvaneet takkapuut Amerikkaan
• tp 124 Maa- ja metsätalouden yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi
  • bioenergian teknologian kehittäminen (paikalliseen raaka-aineeseen perustuva tuotanto ja käyttö)
  • elintarvikealan yritysten teknologian kehittäminen (paikalliseen raaka-aineeseen perustuvat)

Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

5.3.2.1 Maatalousmaan kestävää käyttöä koskeviin toimenpiteisiin liittyvät vaatimukset

• tp 214 Maatalouden ympäristötuet, ympäristötuen erityistukisopimukset: perinnebiotooppien hoito, kun hakijoina muu kuin yksittäinen viljelijä
  • yhtenäinen kylämaisema, jossa maanomistajien kanssa tehdään alueesta sopimukset: aktivointi, neuvonta, hoitosuunnitelmien laadinta, sopimusten teko (esim. kyläyhdistys hakijana)
• tp 216 Ei-tuotannolliset investoinnit, monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen, arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen
  • alkuraivaus ja aitaus alueille, joille on tehty perinnebiotooppien hoitosuunnitelma ja -sopimus
  • mahd. kosteikkojen perustaminen

Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

5.3.3.1 Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista koskeviin toimenpiteisiin liittyvät vaatimukset

• tp 311 Maatilojen monialaistaminen (yritystoiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle)
  • bioenergiaosuuskunnat, -yritykset: oman tilan tuotteiden jalostus: pelto ja metsä (etanoli, biodiesel, puu, aurinko, tuuli, maalämpö, ilmapumput jne.)
  • vaihtoehtoiset energiamuodot: bioenergiayrittäjyys: lämmitys ja liikenne (esim. hakelämpökeskus, biodieselyrittäjyys)
  • "vesisheikit"
  • hoivamaatilat eri kohderyhmille ("luontoterapiaa") yrityshankkeina: syrjäytyneet nuoret, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset
  • monitoimiyrittäjyys
  • kylämetsuritoiminta
  • metsäpalveluyrittäjyys
  • veneiden yms. talvisäilytys
  • maatilamatkailu: esim. mökkimajoitustilat yms. investoinnit ja kehittäminen
  • B&B-majoitus tai korkeampitasoinen majoitusinvestoinnit (kestikievarityyppinen toiminta, hevosvankkuriajelut, tutustuminen maatilan arkeen yms.)
  • luontomatkailuyrittäjyys
  • luomumatkailuun erikoistuminen
• tp 312 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen (alle 10 htv) perustaminen ja kehittäminen
  • lemmikkieläinhotellit, pieneläinhoitola (yksilölliset palvelut kaikenlaisille lemmikeille)
  • kulttuurialan yrittäjyys, vapaa-ajan palveluiden yritätjyys
  • olemassa olevien osuuskuntien tukeminen niiden toiminnan kehittämistyössä
  • "markkinointiurakoitsija": pienyrittäjien ja osuuskuntien markkinoinnin ulkoistaminen alan ammattilaiselle
  • "nykyaikaiset kyläsepät"
  • venetalkkari, säilytys (tyhjiä tiloja käyttöön), veneiden kuljetuspalvelu (järveltä toiselle kumikanava)
  • vuokra-aviomies, mökkitalkkari, kyläavustaja, remonttimies, IT-talkkari (atk-alan osaaja)
  • varamiespalvelu / maaseudun erikoisammattimiehet, moniosaajat
  • turvallisuuspalvelut
  • kotipalvelut, kotisiivoojat jne.
  • metsäpalveluyrittäjyys ( mm. neuvonta ja urakointi)
  • kiinteistönhuoltopalvelut
  • monipalveluautot, kodinhoitopalveluja tuodaan kylille, että vanhukset voivat olla kotona mahdollisimman pitkään
  • lasten ja vanhusten ja muiden erityisryhmien hoivapalvelut
  • maatalouskonehuolto/korjauspalvelu paikkakunnalle.
  • entisöijä/restauroija
  • matkailuyrittäjyys (luontomatkailu, majoitus yms.)
  • mikroyrittäjyyden aktivointia, tutorointia, verkostoitumista ja yritystukikoulutusta-neuvontaa
  • maatilojen rakennusten uusiokäyttöideoita: palvelut olisi oltava ensiluokkaisia, koulutusta kylille
  • hoivapalveluyrityshanke (esim. kartoitetaan kylissä tarkoitukseen sopivia tiloja ja niihin hoiva-alan yrittäjiä: mahd. investoinnit yritystukea)
  • hyvinvointipalveluyrittäjien verkostoitumishanke: esim. mahd. hoivaosuuskunnan perustaminen
  • pestipalvelu-, kylätalkkari- tai mökkitalkkarihanke: inforinki ensin mahdollisille yrittäjille, asiakkaiden kartoitus, yhteismarkkinointi
  • hanke uuden yrittäjyyden ympärille: esimerkiksi maatilahuoltoasema (esim. biodiesel, etanoli), kyläseppä tai taidetakominen yms.
  • pienten yritysten (1-3) henkilöä markkinoinnin tehostaminen
  • kädentaitajien verkostointi: tuotekehittelyä, yksilöllisiä malleja, lähiympäristöstä saatavia tai itse tuotettuja materiaaleja, tuotteiden välitysorganisaatio.
  • yrittäjyyden tukeminen: mikroyrittäjien verkottaminen ja koulutus (yritystuet yms.) yli kuntarajojen, mikroyritysten neuvonta
  • yrityskummitoiminta, mentorointi
  • energiaomavarainen (lämpö, liikenne, sähkö yms.) kylä ja ekoasumisen kylä
  • luonnonmukaiset yrittäjäverkostot (luonnonmukaiset = yrittäjillä keskinäinen luottamus, samantyyppiset periaatteet tai arvot, asenteet, yhteistyö mutkatonta ja luontevaa)
  • kootaan rakennusalan ammattilaisia (sähkömies, laatoittaja, muurari, kirvesmies jne.), laajennetaan rakennuttajapalveluksi, avaimet käteen periaatteella asiakkaalle toimitettuna valmis talo
• tp 313 Matkailun kehittäminen
  • kylämatkailun kohderyhmien selvittäminen (pääkaupunkiseutulaiset, ulkomaisista Pietarin alue yms.)
  • seutukunnan yritysten asiakasvieraiden matkailullisten tarpeiden selvittely
  • olemassa olevan majoituskapasiteetin esiselvitys alueella
  • kylien markkinointihanke: Useampien kylien yhteismarkkinointi, tarjonta esille Internetin ja suoramarkkinoinnin avulla.
  • Internet-palveluportaalin kehittäminen: kylämatkailuyrittäjätietokannan kokoaminen, portaaliin koottaisiin tiedot majoitusyrittäjistä, ruokapalveluyrittäjistä ym. palveluista, joista asiakas voisi valita ja tilata haluamansa tuotteet ja palvelut.
  • Kymenlaakso-teeman rakentaminen: Yhden sateenvarjon, merkin tai käsitteen alle tulisi koota kaikki palvelut.
  • matkailuyrittäjien verkostoituminen (majoitus-ruoka-ohjelmapalvelu)
  • seminaari- ja kokousmatkailun kehittäminen kylissä: Kylä voisi luoda kokouspaketin
  • alueen rikkaan historian ja kulttuurin tuotteistaminen
  • Venäläisyys Pohjois-Kymenlaaksossa: esim. venäläinen menu, historia eli miten Venäjä on vaikuttanut tämän alueen historiaan ja kulttuuriin; nykypäivä: mitä Venäjältä tänä päivänä tälle alueelle tulee:
  • Kymenlaaksolaisen ruokaperinteen nostaminen
  • lumikenkävaellusten tuotteistaminen
  • hoito/terveysmatkailun kehittäminen
  • erämatkailu
  • luontomatkailu: luontomatkailun huomiointi kylämatkailussa. Esim. hevosvaellukset
  • laadukkaiden kulttuuritapahtumien ympärille matkailupaketti ryhmämatkailijoille: majoitus, kuljetus, ruokailu, oheisohjelmat
  • yhteismarkkinointia alueen luontomatkailusta, kylämatkailusta yms.
  • matkarengas / matkailupaketti -mallit kylille
  • opastettuja kyläkierroksia
  • luomumatkailun kehittämis- ja verkostoitumishanke
  • yleishyödylliset matkailuinvestoinnit (ulkoilureitistöt ratsastus, patikointi, hiihto):
  • vesistöihin vierasvenelaiturit ja veneenlaskupaikat (luiskat)
  • moottorikelkkareitistöt, maanomistajien yhteistyö

5.3.3.2 Toimenpiteet maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseksi

• tp 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun peruspalveluiden kehittäminen)
  • palvelut pyörillä -toimintamallin kokoon juokseminen ja testaus: kiertävien palvelujen tukikohtina kylätalot (+ asiakkaiden luonakin): verkoston luominen, markkinointi, kokeilu kunnostetuilla kylätaloilla (esim. tuoremehun rahtilinkous, kauneudenhoitopalvelut, terveydenhoito, pankki, ym.)
  • kyläpalvelujen välityskeskushanke: rekisteri palvelujen tuottajista kylittäin nettiin ja fyysinen toimisto palveluiden välitystä varten
  • maaseutusopimuksen toteutuksesta kokeiluhanke: kylissä ns. lapionvarsitöistä yms. (sis. myös maisemanhoitotyöt)
  • kylien palvelujen tuottajien yhteystietojen jatkuva päivitys kyläsuunnitelmien päivitysten yhteydessä
  • osuuskuntayrittäjien ja kyläpalveluiden verkostoituminen
  • mahdollisia eläkeihmisten jumppia ja muuta virkistystoimintaa.
  • kuljetuspalvelut paremmiksi, henkilö- ja tavarakuljetus, kimppakyydit
    
    vapaa-ajan palvelut (jatkuvuus taattava ja työllisyysvaikutuksia):
  • nuorten kyläpalvelu- ja harrastehanke
  • nuorille aikuisille vapaa-ajan toimintaa
  • kulttuuri-, urheilu-, muut harrastukset
  • käsityö- ja taidekursseja, joita markkinoidaan myös ulkomaille
  • opastettuja retkiä luontoon ja leirejä luonnossa
  • luontotietouden lisääminen, mm. maahanmuuttajat/turistit
  • ikääntyvien ihmisten toimintakykyisyyttä ylläpitävät toimenpiteet ohjatun liikunnan avulla (kartoitus, koulutus, toteutus)
  • hevossuunnistusta: suunnistuskartat ja maastot + lähtöpiste. Kenttä, jossa vesipiste ratsain suunnistaville
  • nuorten kansantanssiharrastuksen elvyttäminen
    
    kulttuuri:
  • kulttuuritapahtumien & matkailupakettien hankkeistaminen/tuotteistaminen
  • teatteriharrastuksen mahdollistaminen
  • lavatanssikulttuurin elvyttäminen
  • tuettuja kulttuurielämyksiä kylille
  • rantakonsertteja, rantailtoja
  • syvällisempää tietoa pitäjän historiasta taiteen keinoin (musiikki, näyttelyt, kuvat yms.)
  • maaseutukulttuurin pr-työ: yhtenäisen alueen korostaminen
    
    yhteisölliset investoinnit:
  • yhteiset alueet vapaa-ajan viettoon kylissä
  • kylien monipalvelukeskusten rakentaminen/peruskorjaus
  • kevyen liikenteen reitistöt kylissä: halvempia sovelluksia
  • kunto- ja elämyspolku kaikenikäisille
• tp 322 Kylien kehittäminen
  
  kyläsuunnittelu:
  • kyläsuunnitelmien laadinta ja vanhojen päivitys uusilla osioilla:
  • sitoutuneiden vapaa-ajan ohjaajien kartoitus kylien tarpeisiin, kyläsuunnitelmiin päivitykset asiasta
  • kylätoimikuntien/-yhdistysten yhteistyösuunnitelmat
  • kyläkaavoitus
  • lasten ja nuorten kyläsuunnitelma -hanke, sitoutetaan lapset ja nuoret oman kylänsä kehittämistyöhön
  • aloitelaatikoita kylille
    
    seudullinen verkostoituminen:
  • yhteistyön tehostaminen saman alan toimijoiden välillä
  • yhteinen kulttuurikoordinaattori, joka kerää kaikki tiedot yhteen, internet-sivut (tekijät, tapahtumat, näyttelyt jne)
  • markkinointihanke tukemaan tapahtumien koordinointia, verkostoituminen (aikataulujen yhteensovittaminen)
  • Pohjois-Kymenlaakson maaseutualueiden yhteismarkkinointi-hanke
  • kulttuurintekijöiden rengas, josta löytyisi osaavia tekijöitä
  • olemassa olevien luonto- ja metsäpolkujen verkostoituminen: toiminnan kehittäminen, markkinointi
  • teatteria ja näytelmiä: esim. paikallisten kesäteattereiden verkostoituminen ja yhteismarkkinointi
  • yhteisiä internetsivustoja esim. kuntaseiskan kylät
  • osaajien tietopankki: esim. käsitöitä myyntiin voisi laittaa
  • Pohjois-Kymenlaakson keskinäisten yhdistysten välille käytännön yhteistoimintaa
  • seudullinen verkostoitumishanke: 1. Seminaari johon koko kuntaseiska, mitä missäkin on. 2. Toimijat vieraiksi toistensa luo. 3. Kuntarajat kumoon, avoimet tapahtumat
  • eri kylät vuorotellen esille: toiminnan esittely, oman kylän markkinointi
    
    nuoret:
  • nuorison sitouttaminen maaseudulle yrittäjyys-näkökulmasta (maaseudulla on mahdollisuuksia yrittäjille, potentiaalisia maallemuuttajia opiskelujen jälkeen)
  • nuortentapahtumia, esim. jonkinlaiset vuosittaiset messut.
  • nuorten perehdyttäminen vanhan ajan työmenetelmiin
  • leiritoimintaa, esim. melontaa, pelejä, leikkejä, saunomista ja uimista.
  • teatteriharrastusta (ei vaan ohjaamista nuoremmille!)
  • kylän vireän nuorisotoiminnan toimintaedellytysten ylläpitäminen
  • perinteisten kädentaitojen tunnetuksi tekeminen nuorille esim. työpajatoimintaa.
    
    asuminen ja maallemuutto:
  • tervetuloa kylään: kylien uusien asukkaiden vastaanottopalveluiden kehittäminen. uusien asukkaiden vastaanotto, tulomuuttoasunnot, paikan markkinointi
  • Koti maalla -päivien järjestäminen: Avointen ovien päivät kylissä, katseltavana uudiskohteita ja remontoituja kohteita, tonttitarjontaa ja oheistoimintaa
  • vanhojen asuntojen asuntomessut
  • Kausalan korttelit kuntoon: Kausalan korttelien asukkaat itse muokkaisivat itselleen kortteliominaisuuden; teeman mukainen nimi kullekin korttelille ja ominaispiirteitä korostaisi: esim. perinnekortteli, kauppakortteli, museokortteli, maaseutukortteli
  • kyläkummi, joka luotsaa kylään muuttajat elämisen makuun
  • Kymijokivarren maaseutuasumisen esille tuonti
  • hevostilojen (pienten) rohkaiseminen muuttamaan maalla oleviin tyhjiin tilakeskuksiin
    
    maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus:
  • lastenleirejä, myös pääkaupunkiseudulta lapsia maalle leireille
  • kulttuurinvaihto lähialueiden kanssa
  • verkostoitumishanke: kylä- ja kaupunginosayhdistykset (aluekeskusohjelman kanssa)
    
    yhteisölliset investoinnit :
  • kylätalojen peruskorjaukset: toiminnan kannalta tarpeellisia remontteja ja elinkeinollisia vaikutuksia toiminnalla
  • yhteisiä virkistyspaikkoja
  • kyliin luistinrata esim. pellolle, pesäpallokenttä, leikkikenttä
  • kylien yhteiset uimarannat
  • nopeiden verkkoyhteyksien rakentaminen (tietoliikenne)
  • jokaiseen kylään rakennetaan maitolaituri
  • nuorisotiloja syrjäkylille (nuoria riittää, mutta ei kokoontumispaikkoja)
    
    
• tp 323 Maaseudun kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäminen
  kulttuuriperintö:
  • Pohjois-Kymenlaakson murreperinne (koulutus / tiedon tallentaminen)
  • Kymenlaaksolaisen kulttuurin ja identiteetin arvostuksen nostaminen
  • kylähistoriat, kyläkirjat sis. myös tulevaisuuden unelmat (voi olla sähköisessä muodossa, jos ei varaa paperiversioon)
  • paikallisen historian ja kulttuuriperinnön hyödyntäminen oltava lähtökohtana kulttuurityössä
  • vanhojen hevosperinteiden säilyttäminen
  • perinnekäsitöiden tallentaminen (rekiryijyt yms), mallistot
  • vaatemallien ja erilaisten työtapojen tallentaminen
  • kulttuurihistorian kokoaminen cd-rompulle
  • vanhojen maaseudun taitojen ylläpito: rukiin leikkuu ja puinti vanhoin menetelmin
  • Pohjois-Kymijoki -tapahtuma (elokuva-kulttuuri, tukinuittokulttuuri ja sen tuomat ilmiö, näiden eri kulttuurien kerääminen ja tallentaminen)
  • luontoperintö:
  • maaseutumaiseman kunnostushanke: maaseudun kulttuurimaiseman hoito, maaseutukuvan vahvistaminen ja ylläpitäminen
  • vesistön kunnostukset (rantojen rehevöitymiset, laskeutusaltaat, kosteikot)
  • vanhojen virkistysalueiden kunnostaminen:keinumäet, piirileikipaikat, kylänrannat, kylänmäet
  • vesitiestön kunnostushankkeet: esim. Kimolan kanava
  • tietopankin kerääminen perinnemaisemista, perinnepihoista ja kylien historiallisista puutarhoista
  • esiselvityshanke: "Pappilan ryytimaan kunnostus" -tyyppiselle toiminnalle
  • jätteiden käsittely (kehittäminen taajama-alueiden ulkopuolella, opetusvideo nuorille/aikuisille, jätteiden lajitteluun tietoa, taitoa ja helppoutta. uudelleen hyödyntäminen taiteeksi/hyödyksi
  • ympäristötaidetta tapahtumien yhteydessä
  • maaseudun itse rakennettu kunnallistekniikka: erilaisia tapoja kokeillaan
  • maaseututaajamat viihtyisiksi, erityispiirteiden vaaliminen: lapset ja nuoret fokukseen
  • kulttuurimaisemien kunnostus kylissä
  • ympäristö- ja maisemanhoitosuunnitteluapua kylille
  • luonnonarvojen kartoitus ja hoitosuunnitelmat kylille
  • Suomen kaunein tie -hanke (Kelopirtiltä Paljakkaan)
  • kaislan niitot, ruoppaukset, vesistön suojelu
  • maisemanhoito syrjäseudulla: tienvarsi- ja vesistömaisemat
  • maaseutusopimuksen käyttöönotto julkishyödykkeiden (esim. maisema) hoitotöissä
  • yhteisölliset investoinnit:
  • paikallisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaus
  • maisemallisesti arvokkaiden luontoympäristöjen kunnostus
  • vanhojen virkistysalueiden kunnostaminen: kaikille avoimien paikkojen, kylien virkistysalueiden kunnostaminen.
  • kylien tienvarsimaisemien kiinnostavuuden lisääminen (ympäristötaidetta; tilateoksia, valaistuksella tehostamista)
  • kyliin viheralueita, puistoja, leikkipaikkoja
  • vanhojen pihapiirien kunnostaminen (kasvit, navetat)
• tp 331 Koulutus ja osaaminen
  • Kylien markkinointikoulutus: Paikan markkinointi -teemalla,
  • osuustoiminnan mahdollisuuksista tietoa kansalle
  • yrityskoulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä 3. sektorin kylätoimijoille
  • kyläsuunnittelukoulutus omalla alueella ja kyläyhdistysten taloussuunnittelu- ja toimeentulohanke
  • hankekoulutusta (jos ei Sepran kanssa yhdessä)
  • koulutusta luonnon saastumisen vähentämiseksi nuorille
  • tukea ja koulutusta nettisivujen tekoon ja kyläsuunnitelmien päivittämiseen
  • Vanhempien ikäluokkien nettikäytön tukevan kulttuurin luominen,

Toimintalinja 4: Leader

• tp 421 Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö
  kv-yhteistyö:
  • erikoisalan ammattilaisia (yksittäinen kapea sektori) eri maissa, yhteistyöverkostot, yritysyhteistyö
  • luonnon rauhaan ja joutilaisuuteen perustuvan luontokylämatkailupaketin koostaminen
  • maatilan normaaliin elämänmenoon perustuvan maatilamatkailupaketin koostaminen (esim. luomumatkailua keskieurooppalaisille)
  • biopolttoaineiden käytön lisääminen Suomessa: Saksasta hyviä käytäntöjä siirrettävissä Suomeen
  • kasvivärjäyksestä kiinnostuneiden eurooppalaisen verkoston kokoaminen (keräilijät, värjärit, käsityöläiset, myyntiorganisaatio yms.)
  • kulttuuriyhteistyö: alueen laadukkaiden kulttuuritapahtuminen verkottaminen ja yhteistyön virittäminen vast. ulkomaisten tapahtumien kanssa (koulutusta, tapahtumien kehittelyä ulkomaisille asiakkaille, tuotetestausta, markkinointia...)
  • kylätoiminnan kv-kehittämishanke: esim. 10 kylää 3 maasta
  • hyötymetsäkoulutus: käsityötuotteita luonnonmateriaaleista (ja viljelykasveista), materiaalin keräilyä, tuotekehittelyä
  • keskieurooppalaisille markkinoille hamuaville matkailuyrittäjille koulutushanke: luonto- ja ekoajattelun merkitys matkailussa ulkomaisten matkailijoiden tarpeet yms.
  • mikroyrittäjien hyvien käytäntöjen vaihto Keski-Euroopan perheyrittäjien kanssa, yhteistä tuotekehittelyä, markkinointi
  • luonnon- ja kansallispuistojen ympärillä toimivien pienten majoitus- ja ravintola-, opastus-. yms. yritysten kv-koulutus- ja kehittämishanke
  • kv-luonto-opashanke: koulutuksessa vaihtoon maailmalle
  • käsityöläisten tekniikkavaihto, risutaiteilijoiden tiedonvaihto
  • metsästys- ja kalastusmatkailupakettien kehittely ja markkinointi ulkomaalaisille.
  • ohjattu luontomatkailua ulkomaalaisille: marjastus, sienestys ja kalastus, maastohiihto latureitillä: Pohjois-Kymen latureittien paketointi ja mainostus ulkomaille.
  • kymmikylä Keski-Euroopasta tai Suomesta: kielen opiskelu yms.
  • yhteistyö Iitin ystävyyskunnassa Sor-Fromin (Norja) kylätoimikuntien tai vast. kanssa ja muiden pohjoismaisten ja esim. jonkun Viron kylän kylätoimikunnan kanssa: Monikansalliset kylät ja elinkeinot
    
    Alueiden väliset hankkeet:
  • hanketoiminnan koulutuspaketti esim. Sepran kanssa: hankkeen suunnittelu, hallinta yms.
  • tr-työn luottamushenkilöiden koulutus parin tr:n alueella
  • pienien matkailu/elintarvikeyritysten koulutushanke
  • kyläsuunnitteluhanke esim. Sepran kanssa
  • Kymijoki: matkailuhanke yhdessä Sepran kanssa
  • ulkoilureitistöt (ml. ratsastus- ja moottorikelkkareitistöt): aktivointi, suunnittelu, neuvottelu maanomistajien kanssa yhdessä esim. Sepran kanssa
• tp 431 Toimintaraha
  • toimintaryhmän toimisto: aktivointihankkeet 2007-2013

1.7 Ohjelman rahoitus

Pohjois-Kymen Kasvun ohjelmakaudelle 2007-2013 rahoituskehys julkisen tuen osalta on 4 206 200 euroa (sis. EU, valtio, kuntaraha). Kun tähän lisätään koko ohjelmakauden yksityisrahoitus 35 prosenttia (noin 2,3 miljoonaa euroa), päästään noin 6,5 miljoonan euroon kokonaisrahoituskehyksessä.

Pohjois-Kymen Kasvu on neuvotellut keväällä ja kesällä 2005 toiminta-alueensa kuntien kanssa toimintaryhmän kuntarahoituksesta ohjelmakaudelle 2007-2013. Pohjois-Kymen Kasvu on saanut kultakin kuudelta kunnalta kirjalliset sitoumukset kuntarahoituksesta. (Kirjalliset sitoumukset kuntarahoituksesta ovat tämän ohjelma-asiakirjan liitteenä.) Lisäksi toimintaryhmällä on ALMA-ohjelmasta käyttämättä jäänyttä kuntarahaa. Sen lopullinen määrä selviää TE-keskuksen tehtyä viimeiset hankkeiden loppumaksatuspäätökset loppuvuodesta 2006.

Pohjois-Kymen Kasvun suuntaa antavat vuosittaiset rahoituskehykset (julkinen tuki sis. EU, valtio ja kunnat):
vuonna 2007: 546 806 euroa
2008: 672 992 €
2009: 672 992 €
2010: 672 992 €
2011: 630 930 €
2012: 546 806 €
2013: 462 682 €

Yhteystiedot

• Pohjois-Kymen Kasvu ry
• Elimäentie 2, 45610 KORIA
• Puh. (05) 3220 042
• Fax. (05) 3220 442
• Kotisivut: www.pohjois-kymenkasvu.fi
• S-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
• Toimisto avoinna ma-to 9.00-16.00 (muuna aikana hakemukset postiluukkuun)
• Toimistosihteeri Tuula Mikkola
• 040 5905 655
• Toiminnanjohtaja Anne Mettälä
• 040 5861 134