Yleishyödyllisiin hankkeiden tuki voidaan myöntää joko toteutuneiden kustannusten perusteella tai prosenttimääräisenä korvauksena (flat rate-mallit). Kustannusmalli pitää valita hankkeen hakuvaiheessa ja valinta täytyy perustella. Tuen myöntäjä päättää mallin. Kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen.
Toteutuneet kustannukset -kustannusmalli
Toteutuneet kustannukset on ainoa kustannusmalli, joka voidaan valita yleishyödylliseen investointihankkeeseen.
Toteutuneet kustannukset sopii hankkeen kustannusmalliksi silloin, jos hankkeessa ei ole lainkaan tai on hyvin vähän palkkakustannuksia.
Maksatusvaiheessa kaikista hankkeen kustannuksista toimitetaan pääkirjan mukaisesti meno- ja maksutositteet kululajeittain.
Tuki maksetaan päätöksen mukaisesti hyväksyttyjen kustannusten perusteella.
Prosenttimääräinen korvaus eli flat rate 15 % tai 24 % -kustannusmallit
Flat rate -kustannusmalli sopii hankkeeseen silloin, kun hankkeessa on palkkakustannuksia. Flat rate -mallin käyttö helpottaa erityisesti hankkeen maksujen hakemista, koska yleiskuluja ei tarvitse todentaa rahoittajalle kuiteilla eikä kirjanpidosta.
24 % malli on suositeltava; 15 % malli soveltuu niihin hankkeisiin, joissa on paljon matkakustannuksia.
Toteutuneet palkkakustannukset vaikuttavat flat rate-osuuteen: jos palkkakustannukset pienenevät tai palkkakustannuksia hylätään maksatuksessa, pienenee myös flat rate –osuuden määrä.
Jos hankkeessa on flat rate -kustannusmalli, hankkeelle kannattaa perustaa kirjanpitoon kaksi kustannuspaikkaa:
välittömät kustannukset (seurattavat kustannukset) = todellisiin kustannuksiin perustuvat
Välittömät kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen ja todennetaan meno- ja maksutositteilla. Kustannusten tulee olla suoraan kohdennettavissa hankkeelle, eivätkä ne saa olla sisäisiä tai laskennallisia kustannuksia.
Välillisiä kustannuksia ei tarvitse todentaa rahoittajalle kirjanpidosta eikä toimittaa tositteita maksuhakemuksen liitteenä. Välillisten (ei-seurattavien) kustannusten kustannuspaikalle ei kuitenkaan voi kirjata kirjanpidossa muita kuin hankkeen toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Esimerkki 1: kehittämishanke, jossa on sivukulullisia palkkakustannuksia 50 000 € ja valittu kustannusmalli flat rate 24 %. Laskennallisten yleiskulujen osuus on 24 % palkkakustannuksista, eli 50 000 € x 0,24 = 12 000 €.
Hankkeessa todennetaan välittömät kustannukset, joita ovat:
Palkat ja palkkiot (=hankkeeseen palkattavien henkilöiden palkat lakisääteisine sivukuluineen ja asiantuntijoiden palkkiot)
Hankkeen hallinnointiin tarvittavat toimistotarvikkeet, materiaalit ja pienhankinnat (esim. kopiopaperit, kirjekuoret, posti- ja kopiointikulut, kynät, atk-tikut, käyntikortit yms.)
Ohjausryhmän palkkiot, matkakulut ja kahvitukset.
Esimerkki 2: kehittämishanke, jossa on sivukulullisia palkkakustannuksia 50 000 € ja valittu kustannusmalli flat rate 15 %. Laskennallisten yleiskulujen osuus on 15 % palkkakustannuksista, eli 50 000 € x 0,15 = 7 500 €
Hankkeessa todennetaan välittömät kustannukset, joita ovat:
Palkat ja palkkiot
Hankehenkilöstön matkakulut ja muut matkakulut
Ostopalvelut
Vuokrat
Muut kulut.
Välillisiä kustannuksia, joita ei todenneta hankkeessa ovat(7 500 €):
Hankkeen toimistokustannukset
Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin
Hankehenkilöstön työterveyskustannukset
Hankehenkilöstön käyttöön varatuista koneista ja laitteista aiheutuvat kustannukset
Tarjoilukustannukset
Hankkeen hallinnointiin tarvittavat toimistotarvikkeet, materiaalit ja pienhankinnat
